Eeva-Leena Eklund: Things | 29 October – 22 November 2026

Eeva-Leena Eklund, Rose Mary, 2026, mixed media on canvas, 200 x 200 cm. Photo: Jussi Tiainen

EN FI SV

In her second exhibition at Galerie Anhava, Eeva-Leena Eklund fills the canvases with her rich visual language – lush floral still lifes, disarmingly expressive animal figures, giant violets, and near-abstract paintings of spheres, scarves and candy pizzas, all brimming with joy and life. While preparing the exhibition, Eklund has at times found herself looking back to the path that has led to this moment, to the works painted along the way, and to her ever-growing archive, part of which now spills into the gallery as a vast, wall-sized assemblage of objects and paintings.

Eklund’s practice is rooted in cycles and layering: her paintings can refer to recurring motifs, to everyday objects and things tinged with nostalgia, and to one another. In her exhibitions, the works often fall into associative chains and sequences, or form walk-in installations in the manner of Schwitters’ Merzbau. This time, the artist’s archive of objects, postcards, souvenirs, and photographs is arranged in orderly rows across the wall, forming a grid in which each object and painting has its own place, like on a page from a Richard Scarry picture book. Chosen on purely personal and subjective grounds, the non-hierarchical display resembling a cabinet of curiosities, challenges patriarchal notions of what is deemed worthy of preserving and exhibiting. Eklund’s practice is in fact characterised by the rejection of many artistic conventions, such as seeming suitability of subject matter or restrained and conventional composition, and by a deliberate, feminist subversion of norms.

Eklund’s pizza toppings and labyrinths of scarfs are strewn with glossy cherries, blueberries, flowers, and liquorice, hearts and checkered patterns. Here and there the paintings are sprinkled with confetti-like specs and floating, hazy spheres coming into focus or dissolving into the background, setting the paintings into motion. Scarf paintings constitute also an archive of their own in the work 29 Scarves, where a deliciously colourful array of striped, chequered, and polka-dot scarves flutters across a page of squared paper, pieced together like a patchwork quilt. Pastel softness and unrestrained exuberance of colour, humour and gravity, everyday grey and luminous orange, the wild and the contemplated, the universal and the intensely personal – in these works, everything holds true at once and in parallel.

Two-channel video work <3 installed as a diptych in the basement floor, draws on diary-like moments saved on the artist’s phone, with glimpses of the fleeting magic of everyday life recurring in parallel, uninterrupted streams. Wind gently stirring a lilac bush or a door curtain, bubbles dancing and rising in a glass, a child seen through the window, playing in the snow: capturing these moments on camera, freezes time and turns a personal, elusive memory into something fixed, a shimmering testament to everyday life.

– Aleksandra Oilinki

Eeva-Leena Eklund (b. 1972, Pori) graduated from the Finnish Academy of Fine Arts in 2003. She lives and works in Helsinki. Her work has been featured in numerous solo and group exhibitions, including at Almintalo, Loviisa; the Toivonoja Summer Exhibition; Monitoimitila_O; SIC Gallery; Gallery Snow, Berlin; Gallery Sculptor; and in Oulu and Turku Art Museums. Her works are held in numerous private and major public collections, including those of HAM Helsinki Art Museum, the Jenny and Antti Wihuri Foundation, the Wäinö Aaltonen Museum of Art, and the Finnish National Gallery. In 2020, Eklund became the first Finnish artist invited to present a major solo exhibition in the commission series of EMMA – Espoo Museum of Modern Art and the Saastamoinen Foundation.

I sin andra utställning på Galerie Anhava fyller Eeva-Leena Eklund med sitt rikt, visuellt bildspråk dukarna med frodiga blomsterstilleben, uttrycksfulla djurfigurer, jättelika violer och vagt abstrakta klotmålningar, sjalar och godispizzor fulla av liv och glädje. I arbetet med utställningen har Eklund emellanåt blickat bakåt, mot vägen som lett fram till nuet, mot verk som kommit till under årens lopp och mot sitt omfattande arkiv, ur vilket valda föremål och målningar delvis breder ut sig som ett enormt assemblage, nu även i galleriet.

Eklunds konstnärliga praktik är starkt uppbyggd på cykliska och skitade element: verken kan referera till återkommande motiv, vardagliga eller nostalgiskt laddade föremål och även till varandra. I utställningarna bildar de ofta associativa kedjor eller installationer som besökaren kan stiga in i på samma sätt som i Merzbau. Den här gången har konstnärens arkiv med föremål, vykort, souvenirer och fotografier ordnats i prydliga rader på väggen, i ett rutnät där varje objekt och målning har sin givna plats på liknande sätt som på en sida i en bilderbok av Richard Scarry. Föremålen har valts utifrån högst personliga och subjektiva kriterier och presenteras utan inbördes rangordning, som i ett kuriosakabinett. Upplägget utmanar patriarkala föreställningar om vilka föremål som anses värda att bevara och lyfta fram. Utmärkande för Eklunds konstnärskap är just viljan att bryta mot konstens konventioner, vare sig det handlar om föregivet passande motiv eller konventionell och återhållsam komposition. Hon föredrar medvetet en feministisk nedbrytning av etablerade normer.

I pizzamålningarnas fyllningar och sjalarnas labyrinter syns bl.a. glänsande körsbär, blåbär, blommor och lakrits tillsammans med hjärtan och rutmönster. Kloten som än framtrder tydligt och än tycks smälta in i bakgrunden sätter tillsammans med de strössel- eller konfettiliknande prickarna målningarna i rörelse. Sjalarna åter bildar ett eget arkiv i verket 29 sjalar : på en sida i ett ruthäfte fladdrar sjalarna som ett lapptäcke med en färgsprakande blandning av ränder och prickar. Pastellernas mjukhet och den ohämmade färgglädjen, humorn och allvaret, vardagens gråtoner och skimrande orange, det vilda och det genomtänkta, det universella och det djupt personliga – i Eeva-Leena Eklunds verk ryms allt detta på en och samma gång, sida vid sida.

Det tvåkanaliga videoverket <3 som visas i galleriets källarvåning består av dagboksliknande stunder som konstnären har sparat i sin telefonminne. I två parallella, oavbrutna bildflöden återkommer glimtar av den flyktiga magi som kan uppstå mitt i vardagen. Vinden får en syrenbuske eller ett draperi i en dörröppning att fladdra, bubblor dansar i ett glas, utanför fönstret leker ett barn i snön. Att fånga dessa ögonblick på film får tiden att stanna upp och gör det kortvariga beständigt. Ett personligt och flyktigt minne bevaras som ett oföränderligt, skimrande vittnesbörd om vardagen.

– Aleksandra Oilinki

Eeva-Leena Eklund (f. 1972 i Björneborg) utexaminerades från Bildkonstakademin 2003. Hon bor och arbetar i Helsingfors. Eklunds verk har visats i ett flertal separatutställningar och grupputställningar, bland annat på Almintalo i Lovisa, i Toivonoja sommargalleri och i Monitoimitila_O, galleri SIC, Galleri Snow i Berlin och Galleri Sculptor samt på konstmuseerna i Uleåborg och Åbo. Eklunds verk ingår i flera privata och betydande offentliga samlingar, däribland Helsingfors konstmuseums, Jenny och Antti Wihuris stiftelses och Wäinö Aaltonens museums samlingar samt Statens konstsamling. År 2020 blev Eklund den första finländska konstnären som bjudits in till en omfattande separatutställning inom ramen för EMMA – Esbo moderna konstmuseums och Saastamoinenstiftelsens serie med kommissionsutställningar.

Toisessa näyttelyssään Galerie Anhavalla Eeva-Leena Eklund täyttää rikkaalla visuaalisella kielellään maalauskankaat rehevillä kukka-asetelmilla, aseistariisuvan ilmeikkäillä eläinhahmoilla, jättimäisillä orvokeilla sekä abstraktiota lähestyvillä pallomaalauksilla, huiveilla ja karkkipizzoilla täynnä iloa ja elämää. Eklundin katse on näyttelyä valmistellessa kääntynyt aika ajoin taaksepäin – tähän hetkeen johtaneeseen polkuun, matkan varrella maalattuihin teoksiin ja mittavaksi kasvaneeseen arkistoonsa, josta osa levittäytyy seinän laajuisena, valtavana esineiden ja maalausten assemblaasina nyt myös galleriaan.

Eklundin praktiikka nojaa vahvasti syklisyyteen ja kerroksellisuuteen: maalaukset saattavat sisältää viittauksia toistuviin kuva-aiheisiin, arkisiin tai nostalgian värittämiin esineisiin, sekä toisiinsa. Näyttelyissä teokset asettuvat usein assosiatiivisiksi ketjuiksi teosjonoihin, tai sisään astuttaviksi installaatioiksi Merzbaun tapaan. Tällä kertaa taiteilijan esineiden, postikorttien, matkamuistojen ja valokuvien arkisto järjestyy säntillisiin riveihin seinälle, ruudukoksi, joissa objekteilla ja maalauksilla on jokaisella oma paikkansa, kuin sivulla Richard Scarryn kuvakirjasta. Henkilökohtaisin ja puhtaan subjektiivisin perustein valittujen esineiden epähierarkkinen, kuriositeettikabinettia muistuttava esillepano haastaa patriarkaalisia käsityksiä siitä mikä nähdään säilytettävän ja esille nostettavan arvoisena. Eklundin työskentelylle ominaista onkin taiteen konventioiden, kuten soveliaiksi katsottujen kuva-aiheiden tai hillityn ja sovinnaisen komposition hylkääminen ja normien tietoinen feministinen subversio.

Pizzamaalausten täytteiksi ja huivien labyrintteihin on aseteltu mm. kiiltäviä kirsikoita, mustikoita, kukkia ja lakuja, sydämiä ja ruutukuoseja. Vuoroin tarkentuvat, vuoroin taustaan liukenevat pallot, ja strösseleitä tai konfetteja muistuttavat pilkut sysäävät maalaukset liikkeeseen. Huivimaalaukset järjestyvät myös omaksi arkistokseen maalauksessa 29 huivia: ruutuvihon sivulla hulmuaa kuin tilkkutäkiksi yhteen liitettyjä herkullisen kirjavia, raidallisia ja pilkullisia huiveja. Pastellinen pehmeys ja hillitön väri-ilottelu, huumori ja vakavuus, arkinen harmaa ja kirkkaana hohtava oranssi, villi ja harkittu, universaali ja äärimmäisen henkilökohtainen ovat teoksissa kaikki totta yhtä aikaa ja rinnakkain.

Kaksikanavainen videoteos <3 gallerian kellarikerroksessa koostuu taiteilijan puhelimen muistiin tallennetuista päiväkirjamaisista hetkistä, jossa vilaukset arjen ohikiitävästä magiasta toistuvat vierekkäisinä, tauottomina virtoina. Syreenipensasta tai oviverhoa keinuttavan tuulen, lasin sisällä tanssahtelevien kuplien, tai ikkunasta lumessa leikkivän lapsen kuvaaminen pysäyttää ajan ja ikuistaa henkilökohtaisen, häilyvän muiston muuttumattomaksi, arjen kimmeltäväksi todistuskappaleeksi.

– Aleksandra Oilinki

Eeva-Leena Eklund (s. 1972, Pori) valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Eklundin teoksia on ollut esillä monissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä, ml. Almintalo, Loviisa; Toivonojan kesänäyttely; Monitoimitila_O; SIC-galleria; Galleria Snow, Berliini; Galleria Sculptor; sekä Oulun ja Turun taidemuseot. Hänen töitään on hankittu lukuisiin yksityisiin ja merkittäviin julkisiin kokoelmiin, mukaan lukien Helsingin kaupungin taidemuseon, Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Wäinö Aaltosen museon kokoelmat sekä Valtion taidekokoelma. Vuonna 2020 Eklund kutsuttiin ensimmäisenä suomalaisena taiteilijana toteuttamaan laaja yksityisnäyttely EMMA Espoon modernin taiteen museon ja Saastamoisen säätiön komissionäyttelysarjaan.