Press

Tesserae Exhibition view Photo: Jussi Tiainen
Kuolleet koivunlehdet / Döda björklöv / Fallen birch leaves, 2020 smalto-mosaiikki / smalto mosaik / smalto mosaic 25 x 25 cm Photo: Jussi Tiainen
Tesserae Exhibition view Photo: Jussi Tiainen
Press ReleaseFISvEn
download as pdf

SILJA RANTANEN
Tesserae
11.2.–14.3.2021

 

Silja Rantaselle (s. 1955) on koko uransa ajan ollut ominaista se, että hän ei takerru aiheisiin ja tekniikoihin, joiden parissa katsoo onnistuneensa, vaan jatkaa eteenpäin, seuraavaan näkökulmaan, lähestymistapaan ja haasteeseen. Hän on peloton. Kun on kysymys taiteesta, Silja Rantanen toimii vain omilla ehdoillaan, ei tee kompromisseja, kulkee tallaamattomia polkuja.

Kun Silja Rantanen kertoi minulle ryhtyvänsä tekemään öljymaalausten sijaan mosaiikkeja, järkytyin vähän. Hylkääkö hän nyt maalaustaiteen, kaiken sen mitä hän niin hyvin osaa, ja mitä me ihailemme ja rakastamme? No ihan varmasti ei! On ihanaa olla väärässä!

Siirtyessään käyttämään teostensa materiaalina venetsialaista smalto-mosaiikkia, Rantanen ei astunut millekään sivupolulle, vaan 6000 vuoden aikana rakentuneelle mosaiikin kiveämälle valtatielle, joka johtaa Mesopotamiasta Kreikan, Rooman ja Bysantin taiteen kautta modernismiin. Eikä hän hylännyt maalaustaidetta, sillä nämä teokset – niin laastiin kiinnitettyä lasia kuin ovatkin – ovat maalauksia!

Nämä teokset hohtavat valoa ja väriä, niin kuin maalaukset muutenkin ihanimmillaan. Vaikka niissä ei ole siveltimenvetoja, kädenjälki on ilmeinen. Rantanen itse sanookin, että juuri näissä teoksissa ei voi käyttää avustajaa, kaikki on ehdottomasti tehtävä itse. Jokainen tessera, mosaiikinpalanen, sen koko, muoto ja sijainti on harkittava tarkasti, hahmotettava samaan aikaan kokonaisuus ja yksityiskohdat. Eikä tulosta voi ilman kohtuutonta vaivaa korjailla.

Rantaselle luonteenomaiseen tapaan nämä teokset ovat täysin esittäviä ja täysin abstrakteja. Monissa teoksissaan hän palaa Venetsiaansa ja kuvaa kanaaleja ympäröivien rakennusten heijastuksia vedessä. Useissa niistä on Monetin tapaan kuvattu samaa näkymää eri valaistuksissa. Rantanen on aina ollut kiinnostunut ihmisen luomasta kulttuurista ja harvoin, jos koskaan, ottanut aiheensa luonnosta. Uudet teokset ovat aluevaltauksia myös aihevalintojen suhteen: näissä smalto-mosaiikeissa saamme nähdä myös muun muassa sänkipellon, esikkoniityn ja uuden ruohon punaisine kukkineen – kaikki taivaallisen kauniita.

Taiteen integroiminen arkkitehtuuriin kuuluu Silja Rantasen työskentelyn johtoajatuksiin ja häneltä onkin tilattu useita julkisia taideteoksia niin Suomeen, Ruotsiin kuin Saksaankin. Mosaiikin keinoin toteutetut teokset nähdään lähes aina osana arkkitehtuuria. Se on varmasti ollut yksi syy Rantasen kiinnostukseen tähän taidemuotoon.

Silja Rantanen on arvostetuimpia taiteilijoitamme. Hän on saanut useita merkittäviä taidepalkintoja ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan komentajamerkki ja Pro Finlandia. Hän on edustanut Suomea Venetsian biennaalissa, ollut Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija, taiteilijaprofessori, ja toiminut professorina niin Kungliga Högskolanissa, Tukholmassa, kuin Helsingin Kuvataideakatemiassakin. Sara Hildénin taidemuseo järjesti Silja Rantasen retrospektiivisen näyttelyn vuonna 2011. Hänen kuvataiteen tohtorin väitöskirjansa tarkastettiin Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa vuonna 2014.

Ilona Anhava

download as pdf

SILJA RANTANEN
Tesserae
11.2–14.3.2021

Karakteristiskt för Silja Rantanen (f. 1955) har under hela hennes karriär varit att inte fastna i motiv och tekniker som hon anser sig ha lyckats med, utan i stället fortsätta framåt mot nästa synvinkel, approach och utmaning. Hon är orädd. Då det gäller konst agerar Silja Rantanen endast på egna villkor, gör inga kompromisser, vandrar på otrampade stigar.

Då Silja berättade för mig att hon börjar göra mosaik i stället för oljemålningar blev jag lätt chockerad. Ska hon överge måleriet, allt det hon är så skicklig på och som vi beundrar och älskar? Nej, helt säker inte! Det är underbart att ha fel!

Då hon övergick till smaltomosaik som material i sina verk var det inget sidospår hon tog in på, det var ett huvudstråk belagt med mosaik och format under 6 000 år, ett stråk som leder från Mesopotamien via Grekland, Rom och Bysans ända till modernismen. Och måleriet gav hon ingalunda upp, för dessa verk – låt vara att de består av glas fäst i murbruk – är målningar!

Verken skimrar av ljus och färg, såsom målningar gör när de är som underbarast. De må sakna penseldrag, men spåren av händers arbete är uppenbara. Rantanen säger själv att det inte går att anlita en medhjälpare i arbetet med dessa verk, hon måste absolut göra allt själv. Varje tessera, mosaikbit, dess storlek, form och placering måste begrundas noggrant, helheten och detaljerna måste gestaltas simultant. Och resultatet kan inte utan orimlig möda rättas till i efterskott.

Som vanligt då vi talar om Silja Rantanen är verken alltigenom föreställande och alltigenom abstrakta. I många verk återvänder hon till sitt Venedig och avbildar husfasadernas avspeglingar på kanalernas yta. Liksom hos Monet visar många verk samma vy i olika belysningar. Silja Rantanen har alltid varit intresserad av den mänskliga kulturen och endast sällan, om någonsin, hämtat sina motiv från naturen. Också vad gäller motivvalen är de nya verken landvinningar: i dessa smaltomosaiker får vi beskåda bland annat en stubbåker, en äng med vivor och ett nytt gräs med röda blommor – samtliga himmelskt vackra.

Ett av ledmotiven i Silja Rantanens konstnärliga arbete är att integrera konsten i arkitekturen, och hon har fått många beställningar på offentliga konstverk från Finland, Sverige och Tyskland. Mosaikverk ses nästan alltid som en del av arkitekturen, vilket säkert är en bidragande orsak till Rantanens intresse för den konstformen.

Silja Rantanen hör till våra mest ansedda konstnärer. Hon har tilldelats flera betydande konstpris samt Finlands Lejons kommendörstecken och Pro Finlandia-medaljen. Hon har representerat Finland på Venedigbiennalen, hon har varit Årets Konstnär vid Helsingfors Festspel, konstnärsprofessor och har arbetat som professor på såväl Kungliga Konsthögskolan i Stockholm som Bildkonstakademin i Helsingfors. År 2011 ordnade Sara Hildéns konstmuseum en retrospektiv utställning av Silja Rantanens konst. Hon disputerade i bildkonst vid Konstuniversitetets Bildkonstakademi 2014.

Ilona Anhava

download as pdf

SILJA RANTANEN
Tesserae
11 February – 14 March 2021

Silja Rantanen’s (b. 1955) career is characterised by her willingness to move away from the familiar themes and techniques, ones that she has employed with great success, in order to find a new perspective, approach, or challenge. She is fearless. When it comes to art, Silja Rantanen will only work on her own terms. She will not agree to compromise and always prefers to take the unbeaten path.

I was a little shocked when Silja Rantanen told me that she was about to leave the world of oil painting behind and to start working on mosaic art. Would this mean that she was going to turn her back on painting altogether? Abandon everything she knows so well, all the things we love and admire? Certainly not! How wonderful it is to be proven wrong!

When Rantanen started to use Venetian smalto mosaic in her practice, she was not taking a turn into an obscure path, but rather stepping on a highway that has been paved with mosaic for 6,000 years, leading from Mesopotamia to Greece, via Roman and Byzantine art to Modernism. Furthermore, it is not the case that she has abandoned painting, because these works – which admittedly comprise glass tiles set on mortar – are in fact paintings!

Rantanen’s works bathe in light and colour, just like the loveliest of paintings. The artist’s precence is obvious, even if there are no brush strokes to be seen. Indeed, Rantanen has said that it is not possible to receive assistance in the production of these works; everything must be done by the artist. Each piece of tessera, each mosaic tile, its size, shape, and place must be planned with care, all the while paying close attention to the entire work and its details. Furthermore, correcting mistakes in a work like this is incredibly tedious.

The fact that these works are entirely figurative and abstract is also characteristic of Rantanen’s artistic practice. In many of the works, Rantanen goes back to her beloved Venice and portrays the reflections of the buildings facing the canals. Many works, like the ones by Monet, describe the same view under different lighting conditions. Rantanen has always been interested in man-made culture, and only rarely, if ever, has she been thematically inspired by nature. The present works break new ground in this respect as well: the smalto mosaics provide us with a view to a stubble field, a meadow full of primulas, and fresh fields of grass adorned with red flowers – all divinely beautiful.

Integrating art into architecture is one of the leading ideas in Silja Rantanen’s practice, and she has produced a number of commissioned public works in Finland, Sweden, and Germany. Mosaic works are almost always regarded as architectural elements, and this is probably one of the reasons why Rantanen has become interested in this particular art form.

Silja Rantanen is one of our most renowned artists. She is the recipient of several significant art awards, as well as the Pro Finlandia medal, and she is also Commander of the Order of the Lion of Finland. Rantanen has represented Finland at the Venice Biennale, and she has been named Artist of the Year at the Helsinki Festival. She has been an Artist Professor, and has worked as Professor at the Kungliga Konsthögskolan in Stockholm and the Academy of Fine Arts in Helsinki. In 2011, Sara Hildén Art Museum organised a retrospective of Rantanen’s works. Her doctoral thesis was approved at the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki in 2014.

Ilona Anhava