Grönlund-Nisunen’s exhibition consists of works that, in the artists’ characteristically precise and minimalist idiom, touch on the dimensions of time, space and continuity. The duo Tommi Grönlund and Petteri Nisunen have invited Swedish artist Carl Michael von Hausswolff to join them in this exhibition. Their previous collaborations have included the Nordic Pavilion at the Venice Biennale in 2001, and the opening exhibition of Kiasma in 1998.
In the exhibition, time appears as an inexorably progressing yet relative dimension, communicating and morphing with the space of the gallery. Beyond the limits set by time and space, the deliberately poetic works are crystallisations of changes and shapes triggered by physical phenomena such as tension, gravity and pressure.
Máquina del Tiempo – Time Machine makes the passage and measurement of time concrete in a remarkably tangible way. The work employs a mechanical clockwork movement powered by a large-scale weight drive whose design is hundreds of years old. The mechanism was constructed in 2019 in collaboration with the Finnish School of Watchmaking and a Mexican fine mechanics workshop. This is the first time the work is on show in Finland. Time Machine is not a timepiece in the traditional sense – it does not have a dial, numbers or hands, but instead expresses the passage of time and the present audibly with its steady, inexorable clicking. The gears of the machine are driven by gravity, slowly pulling a massive weight suspended on a wire from the ceiling towards the ground.
The continuum, measuring and perception of time is also evoked by the opened stopwatch mechanisms, as well as the work Frozen Sphere, that attracts condensed moisture from the air into water droplets on its frozen, polished surface. Over the course of the day, the invisible becomes visible: frozen becomes liquid, frost-covered surface turns gradually into shiny steel.
Grönlund-Nisunen’s wire installation in the large hall consists of hundreds of piano wires strung between opposite walls, dividing the space by twisting into a huge wave, turning from vertical to horizontal. The delicate, slender wires are in a light, constant movement – the subtle vibration and subsequent hum charges the static room with tension.
Whereas the works of Grönlund-Nisunen operate with measurable, physical phenomena and logic, Carl Michael von Hausswolff’s SPIRIPORT apparatus strives towards a dimension extending from time to eternity. The 13 randomly drawn sine wave frequencies of the apparatus form a polyphonic sound mass, which, when combined with radio waves of a telephone, opens the door to sounds from beyond.* Spiriport is based on studies of paranormal phenomena conducted in the 1980s by US scientists George W. Meek and Bill O’Neill and their Spiricom machine. When the red button on the device is pressed, frequencies corresponding to the human voice are resampled again, and a new cocktail of sine waves in sent to resonate in the space.
Most of Grönlund-Nisunen’s works are kinetic in some way or another: they tick, they vibrate, or otherwise change their being. Even the few stationary works – silkscreen prints and pieces made of perforated plexiglass – are activated by the viewer’s movements, forming moiré patterns that shift with the angle of viewing. Round mirrors placed in the window frames send shafts of sunlight wandering around the gallery, changing in intensity over time and reflecting fragmented views of the street and sky. The passage of time becomes tangible in the routes of the drifting sunspots.
–Aleksandra Oilinki
* you can call directly to the apparatus to listen to the sine waves: +358 (0) 44 952 5375. If you hear anything interesting, please write to galerie@anhava.com
Tommi Grönlund (b. 1967) and Petteri Nisunen (b. 1962) have worked together since 1993. Drawing on their background in architecture, sound art and technology, the duo’s spatial works often explore physical phenomena, electricity, the properties of materials, and kinetics. Their pared-down and precise works are often site- and situation-specific. Their output includes numerous public artworks in Finland and abroad, most recently Sidos for the Wintteri Community Hub in Uusikaupunki (2025) and Puolenvaihto for the Tammela football stadium in Tampere (2024). Alongside the collaboration, Tommi Grönlund also runs Sähkö Recordings, a record label he founded in the 1990s, while Petteri Nisunen serves as Vice Dean of the Academy of Fine Arts, Uniarts Helsinki. The duo have received several awards for their work, including the Finnish State Art Prize (2001) and the Leonardo da Vinci World Award of Arts (2013) from the World Cultural Council.
Grönlund-Nisunen have participated in the biennials of e.g. São Paulo, Venice and Moscow, the Yokohama Triennale, and Manifesta 1 in Rotterdam. Their solo exhibitions have been organised, among others, at the Minsheng Art Museum, Shanghai (2020); Museo de la Ciudad de Querétaro, Mexico (2020); Kunsthalle Helsinki (2017); and Moderna Museet, Stockholm (2004). Their most recent solo exhibitions include Häiriötiloja/Interferences at Aboa Vetus Ars Nova Museum, Turku (2025); Latent Spaces at LA BIBI Gallery, Palma de Mallorca (2023), and Scattered Horizon at Esther Schipper Gallery, Berlin (2023). They have also participated in numerous international group exhibitions, such as Myth/History II at Yuz Museum, Shanghai (2015), and And Yet it Moves at Mudam, Luxembourg (2015). Their more recent group shows include Hengitys/Breath at Kuva/Tila Gallery, Uniarts Helsinki (2025); Art in Space, Space in Art at Sara Hildén Art Museum, Tampere (2023); and Catch at Serlachius Museums (2023).
Carl Michael von Hausswolff (b.1956, Linköping) is a composer, conceptual artist and curator based in Stockholm, who often works with sound recordings, performance, light and sound installations, and photography. His main interest lies in the unknown, such as electronic voice phenomena (EVP), chronophysical delays and remnants, as well as social contact, development and structure between humans and animals. Von Hausswolff has collaborated with Erik Pausen (PHAUSS), Leif Elggren (KREV), Jónsi (Dark Morph), and Michael Esposito. He is the founder of the record labels Radium 226.05, Anckarström, Elgaland-Vargaland and freq_out (freq_wave), and was awarded the Prix Ars Electronica for digital music in 2002.
Von Hausswolff’s audiovisual works have featured in numerous exhibitions and biennials, including Manifesta (1996); documenta X (1997); the Johannesburg Biennale (1997); Sound Art – Sound as Media at ICC, Tokyo (2000); the Venice Biennale (2001, 2003, 2005) and Portikus in Frankfurt (2004). In July 2025, his work Lament for Hans Gustaf, Adalaide and Carl Ulrik was performed at the ÄäniSirkus LjudCirkus SoundCircus event curated by Charlie Morrow at Teurastamo, Helsinki.
read moreGrönlund–Nisunens utställning består av verk som på olika sätt berör tidens, rummets och kontinuitetens dimensioner, gestaltade med det precisa och minimalistiska uttryck som är karakteristiskt för konstnärerna. Duon – Tommi Grönlund och Petteri Nisunen – har bjudit in den svenska konstnären Carl Michael von Hausswolff att delta i utställningen. De har samarbetat tidigare, bland annat i Nordiska paviljongen på Venedigbiennalen 2001 samt Kiasma öppningsutställning 1998.
På utställningen framträder tiden som en oundvikligt framåtskridande men relativ dimension i väsentlig kommunikation med rummet och i ständig förändring. Förutom de gränser som sätts av tid och rum blir också förändringar och former som initieras av fysikaliska fenomen – exempelvis spänning, gravitation och tryck – kristalliserade i utställningens noggrant poetiska verk.
Maquina del Tiempo – Tidsmaskinen gör tidens gång och mätningen av tid konkret synlig. Verket bygger på ett flera hundra år gammalt mekaniskt klockverk med lod, tillverkat 2019 i samarbete med Finska Urmakarskolan och en mexikansk finmekanisk verkstad. Nu visas det för första gången i Finland. Tidsmaskinen saknar urtavla, siffror och visare och visar därför inte tid i traditionell mening; den gör i stället tidens gång och nuet hörbart genom sitt jämna, oupphörliga tickande. Urverkets kugghjul drivs av gravitationen som drar det i taket upphängda lodet ned mot golvet.
Till tidens kontinuitet refererar också de öppnade kronometrarna och verket Frozen Sphere, På den släta ytan av ett slipat, fruset stycke av stål kondenseras fukt ur gallerirummet till droppar. Under dagens lopp synliggörs det osynliga, det frusna smälter, den frosttäckta ytan blir blank.
Grönlund–Nisunens vajerinstallation i stora salen består av hundra pianotrådar, spända mellan motsatta väggar och tvinnade till en väldig våg som delar salen både vertikalt och horisontellt. De tunntunna pianotrådarna är i en ständig, lätt rörelse – de dallrande vajrarna förvandlar den statiska salen till en subtilt laddad, spänningsfylld miljö.
Där Grönlund–Nisunens verk opererar med mätbara fysikaliska fenomen och logik strävar Carl Michael von Hausswolffs apparat SPIRIPORT mot en dimension från tid till evighet. Apparaten genererar 13 slumpmässigt valda sinusvågfrekvenser som bildar en polyfon ljudmassa som i kombination med radiovågor öppnar en dörr mot ljud från evigheten.* Spiriport bygger på de amerikanska forskarna George W. Meeks och Bill O’Neills forskning i paranormala fenomen och den maskin, Spiricom, som de utvecklade på 1980-talet. När apparatens röda knapp trycks in lottas de frekvenser som motsvarar människans röstomfång fram på nytt, och stålytan börjar återigen resonera i en ny cocktail av sinusvågor.
Grönlund–Nisunens verk är oftast kinetiska på något sätt: utställningsverken tickar, vibrerar eller förändras på något annat sätt. Även de få statiska verken – serigrafier och verk i perforerat plexiglas – aktiveras av betraktarens rörelse i rummet, de bildar moarémönster och förändras beroende på synvinkeln. De runda speglarna i galleriets fönsternischer sänder solstrålar som vandrar genom rummet beroende på tidpunkt och ljusstyrka samtidigt som de reflekterar fragmentariska vyer från gatan och himlen. Tidens gång konkretiseras i solfläckarnas vandring.
–Aleksandra Oilinki
* Du kan ringa direkt till apparaten för att lyssna på sinustonerna: 044 952 5375. Om du hör någonting intressant så skriv gärna till galerie@anhava.com
Tommi Grönlund (f. 1967) och Petteri Nisunen (f. 1962) har arbetat tillsammans sedan 1993. Deras rumsliga verk hämtar inspiration från deras bakgrund inom arkitektur, ljudkonst och teknologi, och de behandlar ofta fysikaliska fenomen, elektricitet, materiens egenskaper och kinetik. De exakta, avskalade verken är ofta plats- och situationsspecifika, och duon har skapat ett stort antal offentliga konstverk både i Finland och utomlands – senast Sidos för Wintteri Community Hub i Nystad (2025) och Puolenvaihto för Tammela fotbollsstadion i Tammerfors (2024). Vid sidan av samarbetet driver Tommi Grönlund det skivbolag han grundade på 1990-talet, Sähkö Recordings, medan Petteri Nisunen arbetar som prodekanus vid Konstuniversitetets Bildkonstakademi i Helsingfors. Duon har tilldelats flera utmärkelser, bland annat Finlands statliga konstpris (2001) samt Leonardo da Vinci World Award of Arts, utdelat av World Cultural Council (2013).
Grönlund–Nisunen har deltagit bland annat i biennalerna i São Paulo, Venedig och Moskva, triennalen i Yokohama samt Manifesta 1 i Rotterdam. Separatutställningar har duon haft bland annat på Minsheng Art Museum i Shanghai (2020), Museo de la Ciudad de Querétaro i Mexiko (2020), Helsingfors Konsthall (2017) och Moderna Museet i Stockholm (2004). Bland deras senaste separatutställningar kan nämnas Häiriötiloja/Interferenser på Aboa Vetus Ars Nova i Åbo (2025); Latent Spaces på LA BIBI i Palma de Mallorca (2023) och Scattered Horizon på Esther Schipper i Berlin (2023). De har också deltagit i många internationella grupputställningar, såsom Myth/History II, Yuz Museum, Shanghai (2015); And Yet it Moves, Mudam, Luxemburg (2015). Till de senaste grupputställningarna hör Hengitys/Breath, Kuva/Tila-galleriet vid Bildkonstakademin (2025); Taide tilassa, tila taiteessa / Art in Space, Space in Art, Sara Hildéns konstmuseum i Tammerfors (2023); Catch, Serlachiusmuseerna (2023).
Carl Michael von Hausswolff (f. 1956 i Linköping) är en i Stockholm verksam tonsättare, konceptkonstnär och kurator som ofta använder sig av ljudinspelare, performance, ljus- och ljudinstallationer samt fotografi. Hans huvudsakliga intresse kretsar kring det okända – såsom elektroniska ljudfenomen (EVP), kronofysiska fördröjningar och spillror samt exempelvis den sociala kontakten, utvecklingen och strukturen mellan människor och djur. von Hausswolff har samarbetat med bland andra Erik Pausen (PHAUSS), Leif Elggren (KREV), Jónsi (Dark Morph) och Michael Esposito. Han har grundat skivbolagen Radium 226.05, Anckarström, Elgaland-Vargaland och freq_out (freq_wave). År 2002 tilldelades von Hausswolff Ars Electronica för digital musik.
von Hausswolffs audiovisuella verk har visats och framförts på en rad utställningar och biennaler, bland annat Manifesta (1996); documenta X (1997); Johannesburgbiennalen (1997); Sound Art – Sound as Media, ICC, Tokyo (2000); Venedigbiennalen (2001, 2003, 2005) samt Portikus, Frankfurt (2004). I juli 2025 framfördes hans verk Lament for Hans Gustaf, Adalaide and Carl Ulrik som en del av evenemanget ÄäniSirkus LjudCirkus SoundCircus på Teurastamo i Helsingfors kuraterat, av Charlie Morrow.
Grönlund-Nisusen näyttely Galerie Anhavalla koostuu teoksista, jotka koskettavat eri tavoin ajan, tilan ja jatkuvuuden ulottuvuuksia taiteilijoille ominaisella, tarkalla ja minimalistisella ilmaisulla. Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen muodostama duo on kutsunut näyttelyyn mukaan ruotsalaisen Carl Michael von Hausswolffin, jonka kanssa he ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin mm. kuratoimassaan Venetsian biennaalin Pohjoismaisessa paviljongissa 2001 sekä Kiasman avajaisnäyttelyssä 1998.
Aika näyttäytyy näyttelyssä vääjäämättömästi etenevänä mutta suhteellisena, tilan kanssa olennaisesti kommunikoivana ja muuttuvana ulottuvuutena. Ajan ja tilan asettamien rajojen lisäksi fysikaalisten ilmiöiden, kuten jännitteen, painovoiman ja paineen käynnistämät muutokset ja muodot kiteytyvät näyttelyn harkitun runollisissa teoksissa.
Maquina del Tiempo – Aikakone tuo konkreettisella tavalla näkyviin ajan kulumisen ja mittaamisen. Teos perustuu satoja vuosia vanhaan, punnuksella käyvään mekaaniseen kellokoneistoon, joka on toteutettu yhteistyössä Suomen Kelloseppäkoulun ja meksikolaisen hienomekaniikan työpajan kanssa vuonna 2019. Se on nyt ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Aikakone ei perinteisessä mielessä näytä aikaa – siitä puuttuu kellotaulu, numerot ja viisarit – vaan tekee ajan kulun ja nykyhetken kuulluksi, tasaisella ja vääjäämättömästi etenevällä nakutuksellaan. Koneiston hammasrattaat saa liikkeelle painovoima, joka vetää katosta vaijerin varassa roikkuvaa, valtavaa punnusta kohti maata.
Ajan jatkumoon, mittaamiseen ja havainnointiin viittaavat myös avatut sekuntikellojen koneistot, sekä teos Frozen Sphere, jonka sileäksi hiotulle pinnalle tiivistyy pisaroiksi kosteutta galleriatilan ilmasta. Päivän mittaan näkymätön muuttuu näkyväksi, jäätynyt sulaksi, huurun peittämä pinta kiiltäväksi.
Grönlund-Nisusen suureen saliin rakennettu installaatio koostuu vastakkaisiin seiniin pingotetuista pianolangoista, jotka jakavat salia kiertymällä valtavan aallon tavoin, kääntyen pystysuorasta seinämästä korkealle katonrajaan. Henkäyksenohuet pianolangat ovat kevyessä ja jatkuvassa liikkeessä – niiden hienovarainen värähtely ja sointi muuttaa staattisen salin jännitteiseksi ja latautuneeksi.
Jos Grönlund-Nisusen teoksissa operoidaan mitattavilla, fysikaalisilla ilmiöillä ja logiikalla, Carl Michael von Hausswolffin SPIRIPORT-laite pyrkii kohti ulottuvuutta ajasta ikuisuuteen. Laitteen 13 satunnaisesti arpomaa siniaaltotaajuutta muodostaa polyfonisen äänimassan, joka radioaaltoihin yhdistettynä avaa oven äänille tuonpuoleisesta.* Spiriport pohjaa yhdysvaltalaisten George W. Meekin ja Bill O’Neillin paranormaalien ilmiöiden tutkimuksiin ja 80-luvulla kehittämään Spiricom-koneeseen. Laitteen punaista nappia painamalla ihmisäänen korkeuksia vastaavat taajuudet arvotaan uusiksi, ja taas uudenlainen cocktail siniaaltoja lähtee resonoimaan tilassa.
Grönlund-Nisusen teokset ovat useimmiten jollain tavoin kineettisiä: näyttelyn työt tikittävät, värisevät tai muulla tavoin muuttavat olomuotoaan. Myös ne muutamat paikallaan pysyvät työt – serigrafiavedokset sekä perforoidusta pleksistä koostetut teokset, aktivoituvat nekin katsojan liikkeestä tilassa, muodostavat moirékuvioita ja muuttuvat katseen kulman mukaan. Gallerian ikkunanpieliin sijoitetut pyöreät peilit lähettävät auringon säteet liikkumaan ympäri galleriatilaa ajankohdan ja valon voimakkuuden mukaan vaihdellen, ja heijastavat galleriaan fragmentaarisia näkymiä kadulta ja taivaalta. Ajan kulu konkretisoituu auringonpilkkujen vaelluksen mukana.
–Aleksandra Oilinki
* yhteyden voi muodostaa soittamalla laitteeseen kytkettyyn puhelimeen: 044 952 5375. Voit kirjoittaa kuulemastasi gallerian sähköpostiosoitteeseen: galerie@anhava.com
Tommi Grönlund (s. 1967) ja Petteri Nisunen (s. 1962) ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 1993. Kaksikon omasta arkkitehtitaustasta, sekä äänitaiteesta ja teknologiasta ammentavat tilalliset teokset käsittelevät usein fysikaalisia ilmiöitä, sähköä ja aineen ominaisuuksia. Riisutun eksaktit teokset ovat usein paikka- ja tilannesidonnaisia, ja duolta on valmistunut lukuisia julkisen taiteen teoksia Suomessa ja ulkomailla, viimeksi Sidos Wintterin monitoimijataloon Uuteenkaupunkiin (2025) ja Puolenvaihto Tammelan jalkapallostadionille Tampereelle (2024). Taiteilijayhteistyön lisäksi Tommi Grönlund luotsaa 90-luvulla perustamaansa Sähkö Recordings -levymerkkiä, ja Petteri Nisunen työskentelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian varadekaanina. Heille on myönnetty työstään useita tunnustuksia, mm Suomen valtion taidepalkinto (2001) sekä Maailman kulttuurineuvoston myöntämä Leonardo da Vinci World Award of Arts -palkinto (2013).
Grönlund-Nisunen on osallistunut mm. São Paulon, Venetsian ja Moskovan biennaaleihin, Jokohaman triennaaliin sekä Manifesta 1 -tapahtumaan Rotterdamissa. Duon yksityisnäyttelyitä on järjestetty mm Minshengin taidemuseossa, Shanghaissa (2020); Museo de la Ciudad de Querétarossa, Meksikossa (2020); Helsingin Taidehallissa (2017) ja Moderna Museetissa (2004). Viimeisimpiin yksityisnäyttelyihin lukeutuvat mm Häiriötiloja/Interferences, Aboa Vetus Ars Nova -museossa, Turussa (2025); Latent Spaces, LA BIBI -galleriassa, Palmassa (2023) ja Scattered Horizon Esther Schipper -galleriassa Berliinissä (2023). He ovat osallistuneet lukuisiin kansainvälisiin ryhmänäyttelyihin, kuten esim. Myth/History II Yuz Museum, Shanghai (2015); And Yet it Moves, Mudam, Luxembourg (2015). Viimeisimpiin ryhmänäyttelyihin Suomessa lukeutuu mm. Hengitys/Breath, Kuvataideakatemiam Kuva/Tila -galleriassa (2025); Taide tilassa, tila taiteessa /Art in Space, Space in Art, Sara Hildenín taidemuseo, Tampere (2023); Catch, Serlachius Museot (2023).
Carl Michael von Hausswolff (s.1956 Lingköpingissä) on Tukholmassa työskentelevä säveltäjä, käsitetaiteilija ja kuraattori, joka käyttää välineinään usein äänitallentimia, performanssia, valo- ja ääni-installaatiota ja valokuvaa.
Hänen pääasiallinen kiinnostuksensa kohdistuu tuntemattomaan,kuten mm. elektronisiin ääni-ilmiöihin (EVP), kronofyysisiin viiveisiin ja jäänteisiin, sekä esim. ihmisten ja eläinten väliseen sosiaalinen kontaktiin, kehitykseen ja rakenteeseen. Von Hausswolff on tehnyt yhteistyötä mm Erik Pausenin (PHAUSS); Leif Elggrenin (KREV); Jónsin (Dark Morph) sekä Michael Espositon kanssa. Von Hausswolff on perustanut levy-yhtiöt Radium 226.05, Anckarström, Elgaland-Vargaland and freq_out (freq_wave), ja hänet on palkittu digitaalisen musiikin Prix Ars Electronica -palkinnolla 2002.
Von Hausswolffin audiovisuaalisia teoksia on näytetty ja esitetty lukuisissa näyttelyissä ja biennaaleissa, ml Manifesta (1996); documenta X (1997); Johannesburg biennaali (1997); Sound Art – Sound as Media, ICC, Tokiossa (2000); Venetsian biennaali (2001, 2003, 2005) ja Portikus, Frankfurtissa (2004). Heinäkuussa 2025 hänen teoksensa Lament for Hans Gustaf, Adalaide and Carl Ulrik esitettiin osana Charlie Morrowin kuratoimaa ÄäniSirkus LjudCirkus SoundCircus -tapahtumaa Teurastamolla Helsingissä.
