Kari Cavén’s art is the precise and insightful archaeology of everyday life. Often consisting of objects or fragments of things, the works are Cavén’s notes on lived life, observed with sensitivity and humour. One such piece is Soliloquy, made from a telephone handset and cable, the twisted cord connecting both ends of the handset. Although the phone call may never reach anyone, the work evokes a sense of nostalgia, reminding us of slower times and moments spent talking on the phone. Pausing in the moment goes hand in hand with appreciating time.
Kari Cavén is an incomparable figure in the field of Finnish sculpture. With his uniquely multifaceted and profound approach, he has broadened the public’s experience of art. In Cavén’s works, prosaic objects are elevated beyond the everyday. Arranged within a large wooden frame, a multitude of matchboxes acquires new meaning, and the names of hotels, restaurants and other businesses on the boxes stir memories. The rhythm of catching colours on the designs builds into a regular surface.
While Cavén usually finds his way to the materials for his pieces, sometimes the materials find their way to Cavén.Ties gifted to him are straightened and laid out in elongated forms on a board, becoming ciphers for the measure of human beings. Slim and light, the shapes capture a different kind of beauty than when worn around the neck. Similar meanings are created in the piece Attempt at Money Laundering, in which the bottom of a wok is covered with a smooth layer of one-penny coins, like a rug. The warm, coppery glow of the pennies seems to give the pan a new life – with one exception: a single shiny silver ten-penny coin.
In the new works featured in this exhibition, Cavén uses musical instruments as his medium for the first time. The green bellows of an accordion no longer produces sound, but you can feel the stillness in its stretched shape, as if it were sighing with contentment: I gave joy to many. Recontextualised, retired bows have become art; instruments that once delighted listeners with their sound now stand silent. By replacing the hair on some bows with orange and yellow twine, Cavén reveals their inner essence in his inimitable way.
The piece titled Living Here speaks volumes in a subtle manner. Cavén has replaced family names on doorplates with the words: me, you, he/she/they, us, you, them, mother.
Kari Cavén (b. 1954, Savonlinna) has represented Finland at the Venice Biennale (1995, 1990 and 1988) and the São Paulo Biennale (1987). In addition to private collections, his works are held in numerous public collections in Finland and the Nordic countries, includingModerna Museet in Stockholm, Malmö Art Museum, Gothenburg Art Museum, Saastamoinen Foundation/EMMA, Museum of Contemporary Art Kiasma, and HAM Helsinki Art Museum.In the summer of 2023, he had a major solo exhibition at the Aboa Vetus Ars Nova Museum in Turku.Cavén has also been commissioned to create many public works in Finland, Sweden and Norway.His recent group exhibitions include the Kuntsi Museum of Modern Art (2023) in Vaasa, the Hämeenlinna Art Museum (2022–2023), and the Busan Museum of Art (2019) in South Korea.Cavén has held solo exhibitions most recently at Galeria Cavalo in Rio de Janeiro, Brazil (2018), and Östfold Kunstsenter in Fredrikstad, Norway (2015).In 2014, he was awarded the Pro Finlandia Order of the Lion of Finland.
Kari Cavéns konst är minutiöst insiktsfull vardagsarkeologi. Verken består ofta av varierande föremål och delar av föremål. De är Cavéns minnesanteckningar, gjorda med sensitivt och humoristiskt grepp. Ett sådant verk är det i all sin enkelhet fascinerande verket Monolog, en gammal telefonlur. Dess tilltrasslade sladd förenar lurens två ändar: samtalet når ingen, men verket väcker nostalgiska känslor då tankarna går till en mindre hektisk tid med långa telefonsamtal. Att stanna upp i stunden och ge den ett värde går hand i hand.
Kari Cavén är en central konstnär med en självklar position inom finskt bildhuggeri. Med sitt djupsinniga och komplexa tänkande har han vidgat publikens syn på och upplevelse av konst. I Cavéns konst får alldagliga ting en upphöjd innebörd. Tiotals tändsticksaskar är systematiskt arrangerade i en träram där de får en ny betydelse. Bilderna av hotell, restauranger och andra bolag på askarnas etiketter väcker många minnen. Rytmen i tändstickornas färgprakt bildar en regelbunden yta.
Cavén hittar fram till sitt material, men även materialet hittar Cavén. Kravatter som han fått som present ligger flata och öppnade i hela in längd på en skiva. Den långa formen blir ett slags mått på människan. En smal och lätt kravatt företräder en annorlunda skönhet, en skönhet som den utstrålar elegant knuten kring sin bärares hals. Liknande betydelser skapar också verket Penningtvätteri, där en wokpannas kuperade yta täckts av gamla enpennisslantar som bildar ett slags matta. Slantarnas kopparskimrande yta tycks ge pannan ett nytt liv. En avvikelse finns där dock: en skimrande tio pennis slant.
I sina nya utställningsverk använder Cavén för första gången också instrument som material. Dragspelets gröna bälg frambringar inte längre några hörbara toner, men det utdragna instrumentets avstannade rörelse är förnimbar. Som om instrumentet suckade belåtet: jag spred glädje åt många. En grupp gamla stråkar bildar ett verk i en ny kontext. De har gjort sitt och får inte längre strängar att frambringa ljud. På en del av stråkarna har Cavén bytt ut taglen mot orange tråd. Han har tolkat deras innersta väsen på sitt eget vis.
Verket Här bor berättar allt väsentligt på ett försynt sätt. På namnskyltar på ytterdörrar har Cavén ersatt efternamnet med följande ord under varandra jag, du, han, vi, ni de, mor.
Kari Cavén (f. 1954, Nyslott) har representerat Finland på Venedigbiennalen (1995, 1990 och 1988) och São Paulobiennalen (1987). Hans verk ingår förutom i privata samlingar också i talrika inhemska och nordiska offentliga samlingar: bl.a. Moderna Museet, Stockholm, Malmö konstmuseum, Göteborgs konstmuseum, Saastamoinenstiftelsen/EMMA, Esbo; Museet för samtidskonst Kiasma, Helsingfors samt Helsingfors konstmuseum HAM. Sommaren 2023 hade han en stor separatutställning på museet Aboa Vetus Ars Nova i Åbo. Vidare har Kari Cavén inbjudits att göra talrika offentliga konstverk i Finland, Sverige och Norge. Under de senaste åren har han deltagit i grupputställningar bl.a. på Kuntsi moderna konstmuseum (2023) i Vasa, Tavastehus konstmuseum (2022–2023) och Busan Museum of Aart (2019) i Sydkorea. Separatutställningar har han haft på Galeria Cavalo i Rio de Janeiro (2018) samt på Östfold Kunstsenter i Fredrikstad i Norge (2015). Kari Cavén tilldelades Finlands Lejons ordens Pro Finlandia-medalj 2014.
Kari Cavénin taide on tarkan oivaltavaa arjen arkeologiaa. Teokset rakentuvat usein esineistä ja esineiden osista. Ne ovat Cavénin herkällä ja humoristisella otteella tekemiä muistiinpanoja eletystä elämästä. Siitä muistuttaa yksinkertaisuudessaan valloittava teos Yksinpuhelu, jossa mutkille kiertynyt johto yhdistää luurin päät toisiinsa. Puhelu ei ehkä tavoita ketään, mutta nostalginen tunne herää, kun mieleen muistuu kiireettömyys ja puhelimessa vietetty aika. Hetkeen pysähtyminen ja sen arvostaminen kulkevat käsi kädessä.
Kari Cavén on keskeinen ja ohittamaton taiteilija Suomen kuvanveistokentällä. Omalla syvällisellä ja moniulotteisella ajattelullaan hän on onnistunut laajentamaan yleisön kokemusta taiteen katsomisesta. Jokapäiväiset esineet kohoavat Cavénin teoksissa arjen yläpuolelle. Kymmenet tikkuaskit on sommiteltu järjestelmällisesti isoon puukehykseen ja saavat uuden merkityksen. Pahvisiin askeihin painetut hotellien, ravintoloiden ja muiden yritysten nimet herättävät muistoja. Tulitikkujen väri-ilottelun rytmi muodostaa säännönmukaisen pinnan.
Cavén löytää materiaalin luo, mutta materiaali löytää myös Cavénin. Hänelle lahjoitetut kravatit on suoristettu ja avattu pitkään muotoonsa makaamaan levyn päälle. Pitkästä muodosta tulee eräänlainen ihmisen mitta. Hoikkana ja kevyenä kravatti tavoittaa toisenlaista kauneutta, mitä se viestii kantajansa kaulaan solmittuna. Samanlaisia merkityksiä luo teos Rahanpesuyritys, jossa wokkipannun koveraan pohjaan on ladottu yhden pennin kolikoista sileä mattomainen pinta. Pennien kuparihohtoinen pinta ikään kuin antaa keittiötarvikkeelle uuden elämän. Mukaan on laitettu yksi eroavaisuus: hohtava hopeinen 10 pennin kolikko.
Näyttelyn uusissa teoksissaan Cavén käyttää ensimmäistä kertaa materiaalina myös soittimia. Haitarin vihreäpintainen palje ei enää soita kuuluvia säveliä, mutta sen muotoon venytetyn pysähtyneisyyden saattaa aistia. Ikään kuin se huokaisisi tyytyväisenä: olin iloksi monelle. Joukko käytöstä poistettuja jousia on viritetty uuteen asiayhteyteen teokseksi. Aikoinaan kuulijoitaan ilahduttaneet välineet eivät enää saa kieliä soimaan. Osaan jousista Cavén on vaihtanut oranssi-keltaisen langan. Omalla tavallaan hän on oivaltanut niiden sisimmän luonteen.
Teos Täällä asuu kertoo kaiken oleellisen hienovaraisesti. Ovien nimikylteissä olevien sukunimien tilalle Cavén on sommitellut allekkain sanat: minä, sinä, hän, me, te, he, äiti.
Kari Cavén (s.1954, Savonlinna) on edustanut Suomea Venetsian (1995,1990 ja 1988) ja São Paulon (1987) biennaaleissa ja hänen teoksiaan on yksityiskokoelmien lisäksi lukuisissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa julkisissa kokoelmissa: mm. Moderna Museet Tukholma, Malmön taidemuseo, Göteborgin taidemuseo, Saastamoisen säätiö/EMMA, Espoo; Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki ja HAM Helsingin taidemuseo. Kesällä 2023 hänellä oli mittava yksityisnäyttely Aboa Vetus Ars Nova -museossa Turussa. Lisäksi Cavén on kutsuttu tekemään lukuisia julkisia teoksia Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Viime vuosina Cavén on osallistunut ryhmänäyttelyihin mm. Kuntsin modernin taiteen museossa (2023) Vaasassa, Hämeenlinnan taidemuseossa (2022-2023) ja Busan Museum of Artissa (2019), Etelä-Koreassa. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt mm. Galeria Cavalossa, Rio de Janeirossa Brasiliassa (2018), sekä Östfold Kunstsenterissä, Fredrikstadissa Norjassa (2015). Cavénille myönnettiin vuonna 2014 Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia kunniamerkki.