Karoliina Hellberg & Loji Höskuldsson: Toast | 1 – 22 December 2022

EN FI SV

This joint exhibition by Karoliina Hellberg and Loji Höskuldsson explores night, momentarily vacated spaces, the lightness of summer, and the aesthetics of everyday life. The two artists met in Iceland in 2020 when Hellberg was there on a residency, and she later invited Höskuldsson to participate in this exhibition. In the period preceding the exhibition, they were in constant dialogue with each other, although they created the works independently. They claim to have visited each other’s works in their thoughts, conversations and imaginations.

The setting in Karoliina Hellberg’s paintings and paper-based works is night. Becoming aware of the fact attunes the viewer to the works: the night is quiet and there is a sense of danger. At night one’s body and mind becomes alert and starts to wander. Hellberg’s interiors are empty – momentarily vacated – but not forgotten, for the paintings exude a sense of caring. The human figure, while undepicted, is present in many ways: in the plants, in the containers, in the views. Hellberg’s works do not long for the past but are interested in the future.

In painting the works for this exhibition, Hellberg was reaching for an imagery of memory when she came across 16^th century philosopher Giulio Camillo’s idea of a system for developing memory. Hellberg describes her work as a process of opening up memory boxes, perhaps reconnecting with something she had forgotten, and from those memories selecting objects of personal significance. Some of the motifs end up in the artworks, others remain exclusively in her mind.

When she paints, Hellberg also thinks about her earlier works. Their details may reoccur in later works, forming new images in them.On the other hand, nothing is arbitrary: the works are always the result of thorough observation and reflection. An open book on a chair is painted with full knowledge of the mood it leaves behind. The back wall of a cupboard is full of shells. Flowing water carries oysters. We no longer know whether we find ourselves in an interior or exterior space.

The works of Icelandic artist Loji Höskuldsson contain familiar objects and packaging. The stems of his hand-embroidered flowers bend and curve in different directions, and details are captured on the canvas in rich and delicious combinations of colour. Summer lasts long indeed in Höskuldsson’s art.

The rich bouquets of flowers are embroidered with coarse woollen thread on rough jute fabric, with a lonely twig poking its way out of a hole in an orange traffic warning post. The compositions contain echoes of ikebana, the Japanese art of flower arrangement.

Looking at Melancholy Thistles in an Old salmiakki Box, you can taste the saltiness of the liquorice in your mouth and your fingers tingle with the sensation of trying to pick drops from the candy box. Höskuldsson’s works are not only about how things look but also how they taste and feel. The humorous works play with stereotypes.

Höskuldsson chooses the motifs for his works based on the country where the exhibition is to be held. As a result, the textile works are like tiny portraits of countries or nations, although the wild flowers always hail from Iceland because of Höskuldsson’s fondness for the small size and fragility of vegetation in his native land. The embroidered motifs in this exhibition are candy boxes, plastic carrier bags and household objects, such as Arabia’s Moomin mugs or Iittala’s Aalto vases. Höskuldsson has an eye for details: the Aalto vase includes a tiny sticker with Iittala’s “I” logo on red, executed with tiny stitches.

The way Höskuldsson signs his works evokes the 1980s: the methodical process of stitching his name is reminiscent of how computer code used to slowly appear on the screen. That slowness is an essential part of his works, which evolve stitch by stitch, systematically and calmly. You might say that Höskuldsson pixelates the grid of the canvas, populating its surface with his own unique markings.

– Ulla-Maija Pitkänen

Karoliina Hellberg (b. 1987) graduated with an MFA from the Finnish Academy of Fine Arts in 2015. She has held solo exhibitions at Galleri Kant in Copenhagen (2022), Didrichsen Art Museum in Helsinki (2019), Galerie Anhava in Helsinki (2019), the Finnish Institute in St Petersburg (2017) and HAM Gallery in Helsinki (2016). In recent years, her work has been displayed at the ENTER (2022) and CHART (2018) art fairs in Copenhagen, Amos Rex in Helsinki (2021), Ásmundarsalur gallery in Reykjavik (2020), Kuopio Art Museum (2018), Finnish Institute in Stockholm (2017) and Pro Artibus Galleri Elverket in Tammisaari (2016–2017). In 2018, Hellberg received the Pro Arte award from the Didrichsen Art Museum. She has work in numerous collections, including those of the Saastamoinen Foundation, the Päivi and Paavo Lipponen Fund, the Helsinki Art Museum (HAM) and private collections in Finland, Sweden, Denmark, England, Belgium, Switzerland and the United States, among others.

Thank you: Arts Promotion Centre Finland and Ólöf Rut Stefánsdóttir

Loji Höskuldsson (b. 1987) is an Icelandic artist based in Reykjavík. He graduated from the Iceland Academy of the Arts in 2010. His recent solo exhibitions include Safnasafnið, Akureyri (2021), Ásmundarsalur, Reykjavík (2019), and Hverfisgallerí, Reykjavík (2019). In 2022 he participated in group exhibitions at V1 gallery in Copenhagen. Höskuldsson undertook a special project called The Aftermath of a Garden Party with Hay for the 2021 Chart art fair, and in 2021 he published a book on his documentation of the work of Icelandic architect Sigvaldur Thordarson. Loji Höskuldsson is also an active musician, performer and writer who has played music in various Icelandic bands and has performed at numerous music festivals in Iceland and abroad. He has written two radio plays that were broadcast live in the Reykjavik Art Museum in 2010 and by the Icelandic National Radio Station in 2015.

Karoliina Hellbergs och Loji Höskuldssons gemensamma utställning rekognoscerar nattlig tid, rum vi tillfälligt lämnat bakom oss, sommarens sorglöshet och vardagens estetik. De två konstnärerna lärde känna varandra på Island år 2020 då Hellberg vistades på ett residens Ásmundarsalur, och föreslog att Höskuldsson skulle medverka i den utställning som nu visas på Galerie Anhava. Under tiden före utställningen har de två stått i dialog med varandra, men själva verken har de gjort var för sig. De berättar att de besökt varandras verk i sina tankar, diskussioner och fantasier.

Karoliina Hellbergs målningar och pappersverk refererar till nattetid. Därmed ser vi dem med annan blick; natten är tystare, där finns någonting obestämt hotfullt. På natten är vi därför alerta med både kropp och själ, fantasin får vingar. Hellbergs interiörer är tomma, de är tillfälligt övergivna men inte bortglömda, för målningarna utandas en känsla av omsorg och omtanke. Någonstans utanför bilden finns en person som på många vis är fäst vid sina växter, sina kärl och sin utsikt. Verken handlar inte om längtan tillbaka till det förflutna, de är nyfikna på framtiden.

Då hon målade utställningsverken funderade Hellberg på ett slags minnets ikonostas och fattade då intresse för 1500-talsfilosofen Giulio Camillos tankar om minnandets konst. Hellberg berättar att hon då hon arbetar öppnar sina egna minnesskrin, upptäcker kanske något hon glömt och plockar fram personligt viktiga föremål. Vissa av dem blir sedan motiv för konstverk, men många motiv är helt fiktiva.

Under målarprocessen minns Hellberg också sina tidigare verk. Detaljer från dem kan gå igen i nyare verk så att nya bilder uppstår. Men ingenting lämnas åt slumpen, hon gör noggranna iakttagelser som hon analyserar och skapar sedan nytt. Målningen med en öppen bok på en stol har hon gjort medveten om vilken stämning den väcker. I ett skåp är bakre väggen fullt av snäckor. Strömmande vatten för med sig ostron. Vi vet inte längre om vi är inne eller ute.

I den isländska konstnären Loji Höskuldssons verk ser vi välbekanta och vardagliga föremål och förpackningar. De handbroderade blomstjälkarna böjer sig åt olika håll, detaljerna har konstnären fångat på duken i lika ymniga som delikata färgkombinationer. Sommaren lever vidare i Höskuldssons verk.

Vi får se frodiga blombuketter broderade med strävt yllegarn på grovt jute likaväl som en ensam kvist som tränger fram ur ett hål i den orangefärgade trafikstolpen. I Höskuldssons stillebenverk hörs ekon av japanskt blomsterarrangemang, ikebana.

Verket Melancholy Thistles in an Old salmiakki Box framkallar salmiakens salta smak i munnen likaväl som känslan i fingertoppen då vi försöker fånga en salmiakpastill ur asken. Höskuldssons verk handlar inte enbart om hur saker och ting ser ut utan också om hur de smakar och hur de känns. De humoristiska verken leker med stereotypier.

Motiven bestäms efter det land där de ställs ut. Därför blir textiler till små porträtt av länder eller folk. Vildblommornas ursprung förblir dock i Island; Höskuldsson fascineras av den isländska växtvärldens småskalighet och skörhet. De utställda verkens broderade motiv är små karamellaskar, butikernas plastpåsar och alldagliga föremål i hemmen, såsom Arabias muminmuggar och Iittalas Aaltovaser. Höskuldsson har känsla för de små detaljerna: på Aaltovasens yta har han med små stygn broderat Iittalas rödvita i-etikett.

Signeringarna av verken väcker minnen från 1980-talet. Höskuldssons sätt att använda stygn påminner om datakod som långsamt träder fram på skärmen. Långsamheten är en viktig del av verken som lugnt och systematiskt antar sin form, stygn för stygn. Höskuldsson liksom pixelerar duken med sitt broderi och kompletterar dess yta med sin unika teckenuppsättning.

– Ulla-Maija Pitkänen

Karoliina Hellberg (f. 1987) utexaminerades som bildkonstmagister från Bildkonstakademin 2015. Hon har haft separatutställningar på Galleri Kant i Köpenhamn (2022), Didrichsens konstmuseum i Helsingfors (2019), Galerie Anhava i Helsingfors (2019), Finlands institut i S:t Petersburg (2017) samt HAM-galleriet i Helsingfors (2016). Under de senaste åren har Hellbergs verk därtill visats bl.a. på konstmässorna ENTER (2022) och CHART (2018) i Köpenhamn, Amos Rex konstmuseum (2021), Ásmundarsalur galleri i Reykjavik (2020), Kuopio konstmuseum (2018), Finlandsinstitutet i Stockholm (2017) samt Pro Artibus Galleri Elverket i Ekenäs (2016–2017). År 2018 tilldelades Hellberg Didrichsens konstmuseums utmärkelse Pro Arte. Hennes verk ingår i bl.a. Saastamoinenstiftelsens, Päivi och Paavo Lipponens fonds och Helsingfors konstmuseum HAM:s samlingar samt i privata samlingar i Finland, Sverige, Danmark, England, Belgien, Schweiz och USA, bland andra.

Tack: Centret för konstfrämjande och Ólöf Rut Stefánsdóttir

Loji Höskuldsson (f. 1987) är en isländsk konstnär bosatt och verksam i Reykjavik. Han utexaminerades från Islands konstakademi 2010 och har under de senaste åren haft separatutställningar bl.a. på galleri Safnasafnið, Akureyri (2021) samt Ásmundarsalur, Reykjavík (2019) och Hverfisgallerí Reykjavík (2019). I år har han deltagit i grupputställningar på galleriet V1 i Köpenhamn. Ifjol genomförde han projektet The Aftermath of a Garden Party i samarbete med konstfestivalen Hay for Chart. Samma år gav han också ut en bok som bygger på hans tidigare dokumentering av den isländske arkitekten Sigvaldur Thordarsons arbeten. Loji Höskuldsson är också musiker, scenkonstnär och författare. Tillsammans med isländska musikgrupper har han uppträtt på talrika musikfestivaler både på Island och utomlands, och han har skrivit två hörspel som Reykjaviks konstmuseum direktsände 2010 och Islands rundradio (RÚV) sände som inspelad version 2015.

Karoliina Hellbergin ja Loji Höskuldssonin yhteisnäyttely Toast tutkii yöaikaa, henkilön hetkellisesti taakseen jättämiä tiloja, kesän keveyttä ja arjen estetiikkaa. Taiteilijat tutustuivat toisiinsa Islannissa, kun Hellberg vietti siellä residenssijakson vuonna 2020 ja kutsui Höskuldssonin mukaan nyt nähtävään näyttelyyn. Näyttelyä edeltävän ajan he ovat olleet toistensa kanssa dialogissa, vaikka esitettävät teokset he ovat työstäneet itsenäisesti. Taiteilijat kertoivat vierailleensa toistensa teoksissa ajatuksen tasolla, keskusteluissaan ja kuvitelmissa.

Karoliina Hellbergin maalausten ja paperitöiden ajallinen jakso sijoittuu yöaikaan. Sen tiedostaminen virittää katsomisen eri taajuudelle, sillä yöllä on hiljaisempaa ja jokin vaaran tunne on myös läsnä. Yö on aikaa, jolloin keho ja mieli valpastuvat ja alkavat vaeltaa. Hellbergin interiöörit ovat tyhjiä, hetkellisesti taakse jätettyjä, mutta ei unohdettuja, sillä maalaukset huokuvat välittämisen tunnetta. Henkilö, jota kuvissa ei esitetä, on monella tavoin kiinnittynyt kasveihinsa, astioihinsa ja näkymiinsä. Hellbergin teokset eivät käsittele kaipausta menneeseen, vaan ne ovat kiinnostuneita tulevasta.

Näyttelyn teoksia maalatessaan Hellberg kiinnostui 1500-luvun filosofin Giulio Camillon luomasta muistijärjestelmästä. Työskennellessään Hellberg kuvailee availevansa omia muistilaatikoitaan, tavoittaa jotain ehkä unohtamaansa ja poimii muististaan esiin itselleen tärkeitä esineitä. Osa päätyy teosten aiheiksi, toiset aiheista ovat täysin kuvitteellisia.

Hellberg muistelee maalatessaan myös aiempia teoksiaan. Niiden yksityiskohdat saattavat toistua uudemmissa teoksissa, muodostaen yhdessä uusia kuvia. Toisaalta mikään ei ole sattumanvaraista vaan taustalla vaikuttavat tarkat huomiot ja niistä tehtyjen pohdintojen tulos. Tuolille jätetty avonainen kirja on maalattu tietoisena siitä minkälaisen tunnelman se jättää taakseen. Kaapiston takaseinä on täynnä simpukoita. Virtaava vesi kuljettaa mukanaan ostereita. Emme enää tiedä olemmeko sisä- vai ulkotilassa.

Islantilaisen taiteilijan Loji Höskuldssonin teoksissa on meille tuttuja arjen esineitä ja pakkauksia. Käsin kirjottujen kukkien varret taipuilevat ja kaartuvat eri suuntiin, yksityiskohdat on vangittu kankaalle runsain ja herkullisin väriyhdistelmin. Kesä säilyy pitkäikäisenä Höskuldssonin teoksissa.

Kukat on kirjottu rouhealle juuttikankaalle karhealla villalangalla runsaina kimppuina, toisaalla yksittäinen oksa puskee itsensä liikenteen oranssin varoitustolpan rei’ästä ulos. Asetelmallisuudessa on kaikuja japanilaiseen kukka-asetelmaan ikebanaan.

Teosta Melancholy Thistles in an Old salmiakki Box katsoessa suussa maistuu salmiakin suolaisuus ja sormissa väreilee tunne siitä, miten yrittää haparoida salmiakkeja rasiasta suuhun. Höskuldssonin teoksissa ei ole pelkästään kyse siitä miltä asiat näyttävät vaan myös siitä miltä ne maistuvat ja tuntuvat. Humoristiset teokset leikittelevät stereotypioilla.

Teosten motiivit valikoituvat näyttelypaikkojen maiden mukaan. Siitä syystä tekstiileistä tulee pienimuotoisia maiden tai kansojen muotokuvia. Tosin villikukkien alkuperä säilyy Islannissa, sillä Höskuldsson on viehättynyt maansa kasviston pienestä koosta ja hauraudesta. Nyt esitettävien teosten kirjotut aiheet ovat taskuissa kulkevia karkkirasioita, kaupan muovipusseja tai kodin esineistöä kuten Arabian muumimukeja ja Iittalan Aalto-maljakoita. Höskuldssonilla on herkkyyttä pienille yksityiskohdille: Aalto-maljakon pintaan on pienin pistoin kirjottu punapohjainen i-tarra.

Teosten signeeraustavasta nousee esiin muistoja 1980-luvulta. Pistojen käyttötapa muistuttaa tietokoneen ruudulle hitaasti kirjoittuvasta tietokoneen koodista. Tämä hitaus on oleellinen osa teoksia, jotka rakentuvat pisto pistolta rauhallisen järjestelmällisesti. Kirjonnallaan Höskuldsson ikään kuin pikselöi kankaan ruudukkoa ja täydentää sen pintaa omalla ainutlaatuisella merkistöllään.

–Ulla-Maija Pitkänen

Karoliina Hellberg (s. 1987) valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2015. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä muun muassa Galleri Kantissa Kööpenhaminassa (2022), Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä (2019), Galerie Anhavassa Helsingissä (2019), Suomen Pietarin instituutissa (2017) ja HAM galleriassa Helsingissä (2016). Viime vuosina Hellbergin teoksia on ollut esillä lisäksi muun muassa ENTER 2022- ja CHART 2018 -taidemessuilla Kööpenhaminassa, Amos Rexissä Helsingissä (2021), Ásmundarsalur-galleriassa Reykjavikissä (2020), Kuopion taidemuseossa (2018), Suomen Tukholman instituutissa (2017) sekä Pro Artibuksen Galleri Elverketissä Tammisaaressa (2016–2017). Vuonna 2018 Hellbergille myönnettiin Didrichsenin taidemuseon Pro Arte -tunnustus. Hänen teoksiaan on hankittu muun muassa Saastamoisen säätiön, Päivi ja Paavo Lipposen rahaston ja Helsingin taidemuseon HAMin taidekokoelmiin sekä yksityiskokoelmiin muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Belgiassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.

Kiitokset: Taiteen edistämiskeskus ja Ólöf Rut Stefánsdóttir

Loji Höskuldsson (s. 1987) on islantilainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Reykjavikissa. Vuonna 2010 Islannin taideakatemiasta valmistuneen Höskuldssonin yksityisnäyttelyitä ovat viime aikoina pitäneet muun muassa galleriat Safnasafnið, Akureyri (2021) sekä Ásmundarsalur, Reykjavík (2019) ja Hverfisgallerí Reykjavík (2019). Vuonna 2022 Höskuldsson osallistui ryhmänäyttelyihin Kööpenhaminan V1-galleriassa. Vuonna 2021 hän toteutti projektin nimeltä The Aftermath of a Garden Party yhteistyössä Hay for Chart -taidemessujen kanssa. Samana vuonna Höskuldsson julkaisi kirjan, joka perustuu hänen tekemäänsä dokumentointiin islantilaisen arkkitehti Sigvaldur Thordarsonin töistä. Loji Höskuldsson on myös muusikko, esiintyjä ja kirjailija. Hän on esiintynyt islantilaisyhtyeiden kanssa lukuisilla musiikkifestivaaleilla Islannissa sekä ulkomailla ja kirjoittanut kaksi kuunnelmaa, jotka lähetettiin suorana lähetyksenä Reykjavikin taidemuseosta vuonna 2010 ja Islannin yleisradiossa (RÚV) vuonna 2015.