Ulla Jokisalo: Sanaleikit | 9 January – 2 February 2025

Triangelidraama (Lapsuuskuvasto n:o8), 2024
cut-out archival pigment print, watercolor, needles, framed
44 x 32 cm

EN FI SV

Galerie Anhava is pleased to open its 2025 exhibition programme with Ulla Jokisalo’s Wordplay.

Jokisalo’s art is rooted in language and narrative. Her works combine the techniques of handcrafting, photography and cut-out with philosophical and conceptual reflections on the nature of childhood and memory. The recurring grey-haired figures of dolls and humans in her new works are woven into broader themes regarding the flexibility and fragility of memory and the mystery of childhood.

The aspect of creating by hand is a vital starting point for Jokisalo. Her process begins with notes in her sketchbooks and, following a meandering trajectory, culminates in the final framing of each piece. In this exhibition, Jokisalo’s conceptually and linguistically oriented approach is inspired by images of her mother’s childhood. Drawing from an extensive image archive, she prints, cuts, colours and embroiders the images. The resulting works seem to follow the principle of “Être composé” – an assembled, “compound being”. The toolkit encompasses a camera, a computer, as well as thread, needles and a paintbrush.

Alongside its linguistic-philosophical approach to craft, Jokisalo’s practice is also circumscribed by the surrealist tradition she embraced in her youth. The titles of the works, such as Fort-da, Être composé and Doppelgänger, point the viewer towards the key concepts that inspire Jokisalo’s art. In addition to individual pieces, the exhibition also includes the series Lapsuuskuvasto, where Jokisalo’s distinctive practice of layering black and white photographs creates a fascinating imagery that blends fairytale elements with the allure of Gothic horror.

The Wordplay exhibition evolved over a space of several years, with the works reaching their final form in 2024. In some instances, the artist revisits themes she has explored in the past. Jokisalo considers every exhibition a Gesamtkunstwerk – a total work of art – where every unique piece is the result of a long, complex process.

The title of the photographic piece Noema (mina ja äitini tänä vuonna 2024) is a reference to Roland Barthes’s famous conception of photography. The motif is an image of a daguerreotype from the 1850s/60s that Jokisalo found in a magazine and saved back in the 1970s. It was not until the 2000s, by which time the clipping had grown fragile, that she used it in Noema, replacing the eyes of the girl and her mother in the original image with photographs of her own eyes and those of her mother. This simple pictorial gesture is a distillation of many of the defining elements of Jokisalo’s practice: the use of found and personal imagery side by side, undercurrents of fear and care spilling in opposite directions, the reimagining of motifs, and layering of temporal planes. Previous versions of the work are from 2009, 2010, 2013 and 2017.

Art is a total embodiment of the artist’s thinking, encompassing every choice and action. Ulla Jokisalo returns to her studio again and again, to the fearless motion of creative freedom between image and language, and begins constructing a new work, an assembled being that finds its form through her process.

Ulla Jokisalo’s 70th birthday exhibition is dedicated to her mother.

Ulla Jokisalo (b. 1955) lives and works in Helsinki, where she began her artistic career in the early 1980s. She studied photography at the University of Art and Design from 1977 to 1983. She subsequently taught photography as a professor at the same university from 2002 to 2004 and as artist professor from 2004 to 2009. Jokisalo held retrospective exhibitions in 1993 (Kuopio Art Museum) and 2001 (Helsinki City Art Museum). Her numerous accolades include the Finnish State Art Prize in 1984 and 2001, the Finnish Cultural Foundation’s Grand Prize in 2001, Pro Finlandia in 2010, and most recently the Finnish Art Society’s Lifetime Achievement Award in 2023. Jokisalo’s works feature in several collections both in Finland and internationally. Her recent participations in collection exhibitions took place at the Brooklyn Museum 2024, Turku Art Museum 2023, Wäinö Aaltonen Museum 2022, and LACMA, Los Angeles 2021. Jokisalo’s latest solo exhibition, Imaginations of Freedom, was held at HAM Helsinki Art Museum in 2018–2019.

Galerie Anhava har glädjen att öppna 2025 års utställningsprogram med Ulla Jokisalos utställning Ordlekar.

Jokisalos arbete inspireras av språk och berättelser, och verken på utställningen förenar uttrycksmedel från handarbete, fotografi och bilklippning med filosofisk och begreppslig reflektion kring barndomen och minnets väsen. De gråhåriga dock- och människogestalter som upprepas här och där i de nya verken vävs in i teman kring minnets flexibilitet, livets skörhet och barndomens mysterium.

Hantverksmässigt arbete är en viktig utgångpunkt för Jokisalo. Hon inleder arbetet på sina verk från skissböckernas första anteckningar och fortsätter via mångahanda arbetsfaser ända till inramningen. Inför den här utställningen har Jokisalos begreppsligt och språkligt baserade arbete inspirerats av hennes mors bildsamlingar från barndomstiden. Och genom att använda sitt omfattande bildarkiv som material i sina verk – och göra provavdrag, färglägga och brodera – har hon skapat en helhet som liksom bygger på principen Être composé (komponerat väsen). Arbetsredskap är lika väl kamera och dator som tråd, nål och pensel.

Förutom av språkligt-filosofiskt hantverk inramas Jokisalos arbete också av surrealismens tradition som hon fattade intresse för redan som ung. Via verktitlar såsom Fort-da, Être composé och Doppelgänger blir betraktaren närmare bekant med begrepp som varit centrala och inspirerande för konstnären. Förutom enskilda verk visar utställningen också verkserien Bildsamling från barndomen, där Jokisalos sätt att lägga svartvita fotografier i lager skapar en fascinerande bildvärld som kombinerar element från sagoböcker och skräckromantik.

Utställningen Ordlekar är ett resultat av mångårigt arbete där verken fått sin slutliga form under år 2024. I en del av verken återvänder Jokisalo också till motiv hon behandlat tidigare. Hon förhåller sig till varje utställning som till ett allkonstverk (Gesamtkunstwerk), där varje enskilt verk blivit till via en lång och skiftesrik process.

Titeln på det fotografiska verket Noema (jag och min mor i år, 2024) refererar till Roland Barthes’ kända fotografiska begrepp. Bildmotivet i sitt verk, en tryckt tidskriftsbild av en dagerrotyp från 1850-60-talet, tog Jokisalo i förvar redan på 1970-talet. Senare, först på 2000-talet, använde han denna redan sköra tidskriftsbild i sitt verk Noema och bytte då ut flickans och moderns ögon från den ursprungliga bilden mot fotografier av sina egna och sin mors ögon. Denna enkla handling sammanfattar många aspekter som är typiska för Jokisalos sätt att arbeta: användning av hittade bilder tillsammans med egna, element av rädsla och omsorg som stänker i motsatta riktningar, ny variation av bildmotivet och överlappande tidsnivåer. Verkets tidigare versioner är från åren 2009, 2010, 2013 och 2017.

Konst är konstnärens tänkande i sin helhet, inklusive konstnärens varenda val och handling. Ulla Jokisalo återvänder till sin ateljé och sin konstnärliga frihets orädda rörelse mellan bild och språk, och hon tar itu med att bygga ett nytt verk, ett sammansatt väsen som finner sin form under arbetsprocessen.

Ulla Jokisalos 70-jubileumsutställning tillägnas hennes mor.

Ulla Jokisalo (f. 1955) bor och arbetar i Helsingfors, där hon inledde sin konstnärliga verksamhet i början av 1980-talet. Jokisalo studerade fotografi vid Konstindustriella högskolan 1977–83. Efter avlagd examen har hon undervisat i ämnet bl.a. i Konstindustriella högskolan som professor 2002–04 och som konstnärsprofessor 2004–09. Jokisalo hade retrospektiva utställningar 1993 (Kuopio konstmuseum) och 2001 (Helsingfors stads konstmuseum). Hon tilldelades statens konstpris 1984 och 2001, Finska kulturfondens stora pris 2001, Pro Finlandia 2010 och senast Finska Konstföreningens pris för ett livsverk 2023. Jokisalos verk ingår i talrika inhemska och utländska samlingar. Hennes senaste samlingsutställningar har hållits bl.a. på Brooklyn Museum 2024, Åbo konstmuseum 2023, Wäinö Aaltonens museum 2022 och LACMA, Los Angeles 2021. Hennes senaste separatutställning, Föreställningar om frihet, visades på HAM Helsingfors konstmuseum 2018–19.

Galerie Anhavalla on ilo avata vuoden 2025 näyttelyohjelmisto Ulla Jokisalon näyttelyllä Sanaleikit.

Näyttelyn teoksissa Jokisalon kielestä ja kerronnasta kumpuava työskentely yhdistää käsityön, valokuvan ja kuvaleikkausten ilmaisukeinoja filosofiseen ja käsitteelliseen pohdintaan lapsuuden ja muistin olemuksesta. Uusissa teoksissa siellä täällä toistuvat harmaahiuksiset nukke- ja ihmishahmot punoutuvat osaksi laajempia muistin joustavuutta, hapertuvuutta ja lapsuuden mysteeriä käsitteleviä teemoja.

Työskentelyn käsityömäisyys on Jokisalolle tärkeä lähtökohta. Hän valmistaa teoksensa lähtien liikkeelle luonnoskirjojen ensimmäisistä merkinnöistä polveilevien työvaiheiden kautta aina niiden kehystykseen saakka. Tässä näyttelyssä taiteilijan käsitteisiin ja kieleen perustuvaa työskentelyä ovat inspiroineet hänen äitinsä lapsuuskuvastot. Ja, käyttämällä teostensa materiaalina mittavaa kuva-arkistoaan; kuvia vedostaen, leikaten, värittäen ja kirjoen, kokonaisuus on rakentunut ikään kuin Être composé (”kokoonpantu olio”) -periaatteen varaan. Työvälineinä niin kamera ja tietokone kuin lanka, neulat ja pensseli.

Kielellis-filosofisen käsityöläisyyden rinnalla Jokisalon työntekoa kehystää myös surrealismin perinne, johon hän kiinnittyi jo nuoruudessaan. Teosnimien, kuten Fort-da, Être composé ja Doppelgänger, kautta katsoja pääsee käsiksi taiteilijan keskeisiin, työskentelyä innoittaviin käsitteisiin. Yksittäisten teosten lisäksi näyttelyssä nähdään teossarja Lapsuuskuvasto, jossa taiteilijalle ominainen mustavalkoisten valokuvien kerrostus luo kiehtovaa satukirjan ja kauhuromantiikan piirteitä yhdistävää kuvamaailmaa.

Sanaleikit-näyttely on syntynyt monivuotisen kehittelyn tuloksena teosten saatua lopullisen muotonsa vuoden 2024 kuluessa. Osassa teoksia taiteilija palaa myös aiemmin käsittelemiinsä aiheisiin. Jokaista näyttelyään Jokisalo lähestyykin kokonaistaideteoksena (Gesamtkunstwerk), jonka jokainen uniikki teos on pitkän, vaiherikkaan prosessin kautta syntynyt.

Valokuvateoksen Noema (minä ja äitini tänä vuonna 2024) nimi viittaa Roland Barthesin tunnettuun valokuva -käsitteeseen. Kuva-aiheen teokseensa, aikakauslehden painokuvan1850/60-luvun dagerrotyypistä, Jokisalo talletti itselleen jo1970-luvulla. Sittemmin, vasta 2000-luvulla, hän käytti tätä jo hapertunutta lehtikuvaa Noema-teoksensa materiaalina ja vaihtoi alkuperäisen kuvan tytön ja äidin silmien tilalle valokuvat itsensä ja oman äitinsä silmistä. Tähän yksinkertaiseen kuvalliseen tekoon tiivistyy monia Jokisalon työskentelylle ominaisia tekijöitä: löydettyjen kuvien käyttö omien rinnalla, vastakkaisiin suuntiin läikkyvät pelon ja huolenpidon elementit, kuva-aiheen uudelleenvariointi ja päällekkäiset aikatasot. Teoksen aiemmat versiot ovat vuosilta 2009, 2010, 2013 ja 2017.

Taide on taiteilijan ajattelua kokonaisuudessaan, sisältäen jokaisen tekijän valinnan ja teon. Yhä uudestaan Ulla Jokisalo palaa työhuoneeseensa ja taiteilijanvapautensa pelottomaan liikkeeseen kuvan ja kielen välillä, ja ryhtyy rakentamaan uutta teosta, työskentelyn kautta muotonsa löytävää ja kokoonpantua oliota.

Ulla Jokisalon 70-vuotisjuhlanäyttely on omistettu taiteilijan äidille.

Ulla Jokisalo (s. 1955) asuu ja työskentelee Helsingissä, missä hän aloitti taiteellisen toimintansa 1980-luvun alussa. Jokisalo opiskeli valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1977–83. Valmistuttuaan hän on opettanut alaa mm. Taikissa professorina vuosina 2002–04 ja taiteilijaprofessorina 2004–09. Jokisalolla on ollut takautuvia näyttelyitä vuosina 1993 (Kuopion taidemuseo) ja 2001 (Helsingin kaupungin taidemuseo). Hänet on palkittu mm. Valtion taidepalkinnoilla vuosina 1984 ja 2001, Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla 2001, Pro Finlandialla 2010, ja viimeksi Suomen Taideyhdistyksen elämäntyöpalkinnolla 2023. Hänen teoksiaan on useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa kokoelmissa. Viimeisimpiä osallistumisia kokoelmanäyttelyihin ovat olleet mm. Brooklyn Museum 2024, Turun taidemuseo 2023, Wäinö Aaltosen museo 2022 ja LACMA, Los Angeles 2021. Yksityisnäyttelyistä viimeisin Kuvitelmia vapaudesta oli esillä HAM Helsingin taidemuseossa 2018–19.